Saivartelusta ja helvetin kylmästä

Eräs ystävä pyysi laittamaan saivartelublogiin ilmauksesta "saatanan kylmää". Tai "helvetin kylmää", joka tuonee ilmauksen sisäisen ristiriidan vielä paremmin esiin.

Tämänlaisesta ilmauksesta saivartelu on kuitekin vähän liian ilmeistä, jotta ryhtyisin siihen täällä. Kirjoitan asiasta nyt kuitenkin, koska saan samalla avattua sitä, millaista saivartelua tässä blogissa harrastetaan.

Ongelma "helvetin kylmä"-ilmauksessa on, että kuka tahansa (normaaleilla älynlahjoilla varustettu) ihminen tajuaa sen olevan vähän hassu viimeistään siinä vaiheessa, kun siitä huomautetaan. On myös ilmeistä, mikä sen ongelma on: helvetissä pitäisi olla kuuma eikä kylmä, joten "helvetin kylmä" on oksymoroni. Tästä ilmauksesta voi siis hyvin saivarrella, mutta siitä saivartelu ei ole typerää, eikä siitä siten saisi mitään kiinnostavaa irti.

Typerä saivartelu sen sijaan on sellaista, jossa tartutaan ilmaukseen jossa ei tavallisen ihmisen mielestä olisi mitään outoa. Tätä ilmausta pyritään sitten tulkitsemaan ilmeisen järjenvastaisesti. Vaihtoehtoisesti otetaan muutama kaikkien hyväksymä premissi ja rakennetaan niiden päälle, sivuuttaen kokonaan pari muuta ilmeistä premissiä jotka romuttaisivat koko päätelmän. Tämänlainen menettely on typerää, koska kuka tahansa normaali ihminen näkisi, etteivät saavutetut päätelmät tai tulkinnat ole pitäviä.

En siis tule ottamaan puheeksi "helvetin kylmä"-tyylisiä ilmauksisia, joista saivartelu on loogista mutta ei ole typerää. Otan tänne vain päätelmiä, jotka ovat sisäisesti loogisia, mutta samaan aikaan täysin idioottimaisia.

Joskus saatan poiketa tästä säännöstä, mikäli minulle tulee spontaanisti mieleen jokin täysin typerä päättelyketju joka elegantisti "selittää" ristiriitaisen ilmauksen. En kuitenkaan ala kehittämään sellaisia väkisin. Typeryyteni on oltava spontaania, tai se ei ole aitoa typeryyttä.

Kielitaidon hyödyntäminen

Kirjoitin erääseen ruotsinkieliseen sähköpostiin ruotsinkielisen vastauksen. Olen kirjoittanut kys. kieltä aika vähän sen jälkeen kun lopetin ruotsinkielisen peruskoulun ja lähdin suomenkieliseen lukioon (ja sen jälkeen suomenkieliseen yliopistoon) opiskelemaan, joten jouduin aina välillä tarkistamaan eri sanojen oikenkirjoituksen. Siitä tuli mieleeni, että koska keskustelukumppanini äidinkieli ilmeisestikin oli ruotsi, olisin vain voinut kysyä häneltä, miten nämä sanat kuuluu oikeasti kirjoittaa.

Voisin sitten soveltaa tätä aina, kun koetan tehdä ulkomaiseen ihmiseen hyvän vaikutuksen, mutta en osaa hänen kieltään kunnolla. Ensin kirjoitan hänen kielellään viestin ja laitan sen hänelle, pyytäen korjaamaan mahdolliset virheet ja laittamaan minulle takaisin. Sitten minulla on natiivin puhujan korjaama viesti, joten siinä ei varmasti voi olla kovin isoja virheitä. Tämän korjatun version voin nyt lähettää hänelle uudestaan, ja tehdä vaikutuksen hyvällä kielitaidollani.

Electron ja arpajaisvoitot

1. Hesburgerissa oli kyltti "Visa Electron ei tilapäisesti toimi". Tulin formalisoineeksi tämän "ei (tilapäisesti toimi)" eli "ei (tilapäisesti JA toimi)". Tosin sanoen, ei ole niin, että Visa Electron tilapäisesti ja Visa Electron toimii. Sen sijaan voi kyllä olla niin, että Visa Electron tilapäisesti, tai Visa Electron toimii, tai ei kumpikaan, kunhan ei vain molemmat.

2. Kävin myös R-Kioskissa. Sain sieltä kaupan päälle arvan, jossa lukee "palkintoja ei voi muuttaa rahaksi". Mietin tätä hetken: aluksi tuli mieleen, että se tarkoittaisi ettei palkintoja ole mahdollista myydä esim. huuto.netissä. Mutta tämä oli itsestäänselvästi epätotta. Sitten ajattelin sen ehkä tarkoittavan, ettei palkintoja ole fyysisesti mahdollista muuttaa vaikka seteliksi. Tämän taas ajattelin olevan itsestäänselvästi totta, koska voittojen joukosta löytyi mm. muovipakkauksessa oleva jogurtti. Tätä ei oikein millään saa puristettua kolikoksi tai kierrätettyä seteliksi. Mutta sitten ymmärsin asian oikean laidan. Voittojen joukossa oli kuitenkin myös ajoneuvoja, kuten moottoripyöriä. Äkkiseltään ei tunnu mahdottomalta ajatukselta, että vaikka moottoripyörästä voisi erottaa kolikoiden valmistamisessa käytettäviä metalleja ja sitten puristaa ne kolikoiksi. Joku saattaisi siis ajatella,  että tämä olisi mahdollista, ja alkaa puristamaan voittojaan rahoiksi. Kuitenkin R-kioskin väki oli ilmeisesti konsultoinut tutkijoita ja insinöörejä, jotka osasivat kertoa, ettei mitään voitoista ole nykyteknologialla mahdollista kierrättää kolikoiksi eikä seteliksi. Koska tämä fakta ei ole maallikolle aivan itsestäänselvä, oli asiasta hyvä laittaa erillinen varoitus.